Spelttinen mustikkapiirakka

Mustikoita päätyi pakastimeen taas enemmän kuin oletettavasti talven aikana saamme syötyä. Projekti pitäisi siis aloittaa jostain ja mikäs olisikaan parempi aloitus kuin mustikkapiirakka. Rukiista piirakkaa olen tehnyt aiemmin ja se on ollut hyvää. Nyt teki mieli kokeilla spelttiä.

Yhteishyvällä oli onneksi tähän pohjaksi ohje, josta pienin säädöin sain meidän keittiöömme sopivan. Eli siis margariinit ja maustetut ranskankermat sun muut lisäainekaameudet korvasin voilla ja smetanalla ja vaniljasokerilla. Kyllä se on nykyaikaiselle ihmiselle ihan mahdoton homma maustaa nuo töfnät itse. Vähintäänhän siinä aivo nyrjähtää, jos ei saa kaikkea valmiina purkista. No, tyylejä on monia. Omanikin on tässä jo lyhykäisen blogihistoriani aikana muuttunut moneen kertaan. Että ei pidä ottaa näitä purkauksia liian vakavasti. Huomenna olen kuitenkin taas eri mieltä.

pohja
150 g voita
1 dl sokeria
1 muna
1 1/2 dl spelttijauhoja
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl kanelia

päälle
340 g mustikoita
240 g smetanaa
3 tl vaniljasokeria
3 rkl sokeria
1 muna

Vaahdota voi ja sokeri. Vatkaa joukkoon muna. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita vaahdon joukkoon. Voitele piirakkavuoka ja levitä taikina tasaiseksi vuokaan. Kaada mustikat päälle ja levitä tasaiseksi. Sekoita loput täytteen aineet hyvin keskenään ja levitä mustikoiden päälle. Paista 200-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia. Jos piirakka uhkaa tummua loppuvaiheessa, voit peittää sen foliolla.

Täytteen ainemäärätkin hieman muuttuivat minulla tuossa leipomisen yhteydessä. Havaitsin, että piirakkavuokani oli sopivan kokoinen pohjataikinalle, mutta mustikoiden ja muun täytteen määrä oli ohjeessa pahasti alakanttiin. Pakastimesta kaivamani mustikkapussi painoi tuon 350 g ja se tuntui sopivalta määrältä.

Täytettä tein ensin alkuperäisen ohjeen kertoman määrän ja kaadoin sen mustikoiden päälle. En mitenkään saanut tuota määrää levitettyä koko piirakalle, joten laitoin peliin loputkin smetanat (120 g on yhdessä purkissa) ja lisäsin toisen munan ja vähäsen sokereita. Näin määrä riitti ihan hyvin.

Lopputuloksena näillä muutoksilla piirakka vaikutti kohoavan vähän liiankin korkeaksi, mutta uunista ottamisen jälkeen se laskeutui ja ulkoasu oli juuri toivotun kaltainen. Kun makukin oli kohdallaan, lienee tätä tarpeen tehdä toistekin.

Uusi eväsleipäsuosikki hapanjuureen tehty ciabatta

Lainasin ohjetta taas tutusta paikasta eli Wild Yeast-blogista. Ensimmäinen yritykseni tällä ohjeella meni plörinäksi, mutta uudella yrityksellä lykästi paremmin. Taikinaa on tosiaan työstettävä käsin, vaikka se on todella löysää. Kyllä se siitä muuttuu. Samaa kovasti yrittää väittää Richard Bertinet kirjassaan Leipää monella tavalla, joka tuli alle kympin hintaan hankittua. Viime aikoina en ole juuri viitsinyt edes vilkaista sellaista leipäkirjaa, jossa ole hapanjuureen tehdyn leivän ohjeita. Tämä kirja kuitenkin vaikutti lupaavalta muutoinkin kuin hinnaltaan.

465 g vehnäjauhoja
76 g kokojyvävehnäjauhoja
17 g suolaa
26 g oliiviöljyä
610 g vehnähapanjuurta
355 g vettä

Sekoita hyvin kulhossa jauhot, suola, oliiviöljy ja noin 280 g vedestä. Kaada taikina jauhottamattomalle työtasolle ja työstä käännellen reunoilta keskelle päin, kunnes taikina alkaa kiinteytyä. Tämä kestää noin 10 minuuttia. Laita taikina takaisin kulhoon ja sekoita käsin joukkoon loppu vesi. Taikinan on tässä vaiheessa tarkoitus olla hyvin pehmeää. Anna taikinan levätä kulhossa liinan alla kaksi tuntia taitellen sitä 30, 60 ja 120 minuutin kohdalla.

Taittelu tehdään tässä tapauksessa jauhotetulla työtasolla. Taita taikina reunoilta keskelle päin ja pyyhi ylimääräiset jauhot pois taikinan päältä. Tarkoitus ei siis ole lisätä jauhoja taikinaan. Taittelu tehdään aina muutamaan kertaan ja sitten taikina palautetaan kulhoon jatkamaan lepäämistä. Kulho kannattaa puhdistaa ja öljytä ensimmäisen taittelun jälkeen, jotta taikinan irrottaminen seuraavia taitteluja varten helpottuisi. Taittelujen jälkeen laita taikina jääkaappiin kohoamaan yön yli. Minä lepuutin melkein vuorokauden, eikä näyttänyt olevan pahaksi sekään.

Ota taikina ennen jatkotyöstämistä pois jääkaapista ja anna lämmetä 1,5-2 tuntia. Kaada taikina varovasti hyvin jauhotetulle työtasolle. Taikinaa on tässä kohtaa käsiteltävä varoen, ettei siihen varastoitunut ilma pääse karkaamaan. Levitä taikina varovasti tasaiseksi levyksi. Leikkaa taikinasta 12 sämpylää ja laita ne leivinpaperille leivinliinalla peitettynä kohoamaan jauhoinen puoli alaspäin. Kohotusaika on 1 tunti 45 minuuttia.

Lämmitä uuni 250-asteiseksi. Jos sinulla on leivinkivi, laita se kylmään uuniin. Anna uunin lämmetä kunnolla, varsinkin kiven kanssa kannattaa odotella jonkin aikaa, että kivi saa varattua kunnolla lämpöä. Liu'uta sämpylät joko suoraan leivinpaperilta uuniin tai ensin leipälapiolle ja siitä sitten kiven päälle. Mikäli et käytä kiveä, voit toki laittaa sämpylät suoraan pellin avulla uuniin. Tässä kyllä häviät vähän kuoren rapeudessa. Pudota lämpö 200 asteeseen ja paista sämpylöitä 20-30 minuuttia. Anna jäähtyä ennen syömistä.

Hapanjuuri toi sämpylöihin mukavasti makua. Rakenne oli mukavan sitkeä ja kuori oikein rapsakka. Yllättävän maukasta leipää sitä näköjään saa aikaiseksi ihan vehnäjauhoistakin. Ihan kiva on vaihteeksi tehdä tällaisia tavallisuudesta poikkeavia taikinoita. Jo pitemmän aikaa kun meillä leivän syönti on keskittynyt lähes pelkästään spelttileipään. Sanokaa speltistä mitä sanotte, mutta makua tuossa leivässä on vaikka muille jakaa. Ja se vain paranee ajan kuluessa.

Toffeinen banaani-pähkinäkakku

Tässä leivonnaista uusimmasta Glorian Ruoka & viini-lehdestä. Tämän kertainen numero onnistui houkuttelemaan heti hellan äärelle tällä kakulla sekä myös gulassivuoalla. Tämän kakun pyöräytin paremmalle puoliskolle ylläriksi, kun hän saapui keskellä yötä Kreikasta työmatkalta.

200 g huoneenlämpöistä voita
2 dl fariinisokeria
3 huoneenlämpöistä kananmunaa
3 kypsää banaania
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl pehmeitä toffeekarkkeja (Omar) kuutioituna

kuorrutus
1 dl fariinisokeria
75 g voita
150 g rouhittuja saksanpähkinöitä ja manteleita

Voitele ja jauhota paistovuoka. Voit käyttää pyöreää tai suorakulmaista. Itse hädissäni nappasin lasagnevuoan, kun tuli vähän hoppu. Unohdin siis voidella ja jauhottaa ennen kuin aloitin taikinan tekemisen.

Kuori ja soseuta banaanit. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat joukkoon yksi kerrallaan koko ajan vatkaten. Lisää banaanisose. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja karkkikuutiot. Kääntele jauhoseos nopeasti muiden aineiden joukkoon. Kaada vuokaan ja paista 170-asteisessa uunissa n. 50 minuuttia.

Anna kakun jäähtyä 15 minuuttia. Kumoa pois vuoasta ja käännä vuoka nurin päin kakun päälle, jotta kakku ei kuivahda. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Laita voi ja sokeri kattilaan, lämmitä kunnes seos kiehahtaa. Sekoittele noin minuutin ajan tai kunnes voi on kokonaan sulanut ja seos vähän paksuuntunut. Ota pois lämmöltä ja sekoita joukkoon pähkinät. Anna jäähtyä kunnes hieman paksuuntunut. Lusikoi kakun päälle ja anna jähmettyä.

Banaanikakku on ollut meillä muutenkin suosittua siitä asti, kun ensimmäisellä Thaimaan reissulla hotellin aamiaispöydästä sellaista kokeilimme. Ei varmaan ollut mikään perinteinen thai-leivonnainen, mutta erittäin mehevää ja maukkaan banaanista joka tapauksessa. Jotain vastaavaa olen yrittänyt aiemminkin tehdä, mutta en ole yhtä hyvää saanut aikaiseksi. Tämä oli nyt tämmöinen toffeisempi, mutta toffee ja banaanihan ovatkin mainio yhdistelmä. Tätä leivonnaista suosittelen kyllä lämpimästi.

Perunainen gulassivuoka

Viime viikolla postiluukusta kolahtaneessa Glorian Ruoka & viini-lehden numerossa oli ohje tämmöisestä varsin houkuttelevan kuuloisesta ruokalajista. Päätinpäs sitten kokeilla. Ideana siis on tehdä unkarilaisen gulassin tapaan maustettu lihapata, joka vuorataan pinnalta peruviipaleilla. Samaisessa lehdessä oli myös houkuttelevan kuuloinen banaanikakkuohje, mutta siitä lisää tuonnempana.

Yritin noudatella ohjetta kohtalaisen tarkasti, mutta lipsuin vahingossa laittamaan liikaa lihalientä. Mutta koskapa liemeni oli Puljongin todella hyvää lihalientä, ei se haitannut yhtään. Veikkaisin, että olisi aika kuiva tullut, jos olisin vain alkuperäisen ohjeen mukaisella 5 dl määrällä mennyt.

1 kg naudan paistia (kokeilin sisäpaistilla)
2 rkl vehnäjauhoja
2 sipulia
2 valkosipulin kynttä
2+2 rkl rypsiöljyä
70 g tomaattipyrettä
7 dl lihalientä
1 rkl paprikajauhetta
1 tl cayennepippuria
1 tl juustokuminaa
1/2 tl mustapippuria myllystä
1 tl sokeria
4 paprikaa

600 g perunaa (puikula)
1 rkl rypsiöljyä
suolaa ja mustapippuria myllystä

Leikkaa liha kuutioiksi ja pyörittele kevyesti jauhoissa. Silppua sipulit ja valkosipulit. Kuullota kattilassa öljyssä sipuleita ja lihakuutioita. Lisää tomaattipyre, lihaliemi ja mausteet. Keittele miedolla lämmöllä 45 minuuttia. Puhdista ja kuutioi paprika ja lisää kattilaan. Pese perunat ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi. Sekoita perunat öljyn kanssa kulhossa ja mausta suolalla ja pippurilla. Kaada kattilan sisältö uunivuokaan ja lado perunaviipaleet päälle. Paista 180-asteisessa uunissa 45 minuuttia tai kunnes perunat ovat paistuneet rapeiksi.

Perunat paistuivat tässä ruoassa oikein maukkaiksi. Käytin puikuloita, kun niitä oli muusikokeiluista jäänyt yli. Ei huono valinta, sillä puikulathan ovat mitä mainioimpia perunoita. Uunissa ruoasta haihtuva liemi maustoi perunat juuri sopivasti. Välittömästi oli pakko pari viipaletta vuoan päältä kähveltää ja syödä heti kun vähän jäähtyivät. Näin talven jo kolkutellessa ovella tässä on oikein hyvä lihainen ruoka, jota voi kerralla tehdä parinkin päivän tarpeiksi.

Vahingossa syntyi hapan vuokaruisleipä

Olipa tarkoitus kerran tehdä ihan vain ruislimppu. Taikinasta tulikin sitten niin vetelä, ettei sitä voinut käsitellä ja siksi se meni lopulta vuokaan ja paistui siinä. Lopputulos oli ruma, mutta hyvän makuinen. Sen pituinen se.

Eli pitkästä aikaa ajattelin tehdä samaa ruisleipää kuin aina ennenkin. Ruishapanjuureni oli viettänyt vuoden verran aikaansa pakastimessa, kun olin käyttänyt vain vehnäpohjaista juurta. Jokin aika sitten herättelin ruisjuuren horroksestaan ja nyt se tuntui jo pulputtelevan sen verran iloisesti, että uskalsin kokeilla sitä käyttääkin. Ohje on syytä ehkä kirjata ylös, sillä tätä leipää voisin hyvinkin syödä uudemmankin kerran.

raski
400 g kädenlämpöistä vettä
180 g ruisjauhoja
50 g ruishapanjuurta

taikina
raski edellisestä vaiheesta
150 g kädenlämpöistä vettä
480 g ruisjauhoja
10 g suolaa

Lähes täysin sama on ohje kuin tuossa perusleivässäkin. Aiemmin taikina ei ole ollut yhtä löysää kuin nyt. Ehkä juuri oli vähän tavallista löysempi tällä kertaa. Taikina toiminee kuitenkin myös vähäsen kiinteämpänäkin, joten ei syytä huoleen.

Ensimmäisenä päivänä tehdään raski. Sekoita ainekset hyvin kulhossa ja anna käydä lämpimässä paikassa liinalla peitetyssä kulhossa 14 tunnin ajan. Ei tee pahaa, vaikka tulee täysi vuorokausikin täyteen, jos se prosessin kannalta on helpompi. Ainakin keskellä viikkoa näin työssä käyvälle ihmiselle näin usein on.

Toisena päivänä on itse taikinan vuoro. Sekoita raskin joukkoon vesi, suola ja suurin osa jauhoista. Sekoita yleiskoneella n. 10 minuutin ajan tai käsin vähäsen pitempään. Lisää loput jauhot vähitellen työstön aikana. Käsin tekemällä varmaan saisi paremman tuntuman jauhojen määrään.

Peitä kulho liinalla ja anna taikinan kohota lämpimässä vähintään kahden tunnin ajan. Kaada sitten taikina leipävuokaan tasaisesti ja anna jälleen kohota vähintään tunnin ajan.

Lämmitä uuni 250 asteiseksi ja laita vuoka uuniin. Pudota lämpö 200 asteeseen ja paista 1 tunti. Laske lämpöä edelleen 150 asteeseen ja paista vielä n. 30 minuuttia. Ota uunista ja anna jäähtyä ennen vuoasta poistamista ja leikkaamista.

Annoskokoinen omenatorttu

Tämmöinen ohje syntyi ihan vahingossa, kun tarte tatinin teossa jäi kaupan valmista voitaikinaa vähän yli. Kun omenoitakin oli viipaloituna jonkin verran, päätin sitten pyöräyttää tämmöisen. Ohje tuli vähän muistinvaraisesti toista piirakkaa mukaillen.

Ajattelin, että tämän voisi tehdä kohokasvuokiin. Sitten hoksasin kaapista isomman kohokasvuoan, joka on joskus meille päätynyt, mutta jota en ole koskaan osannut käyttää. Tarveaineita olisi ollut kahteen annokseen (eli puolet tässä ilmoittamastani määrästä) ja ne riittivät juuri sopivasti tuohon vuokaan. Annoskokoiset kohokasvuoat käyvät kuitenkin hyvin myös. Semmoisia tällä ohjeella täyttyy neljä kappaletta.

2 levyä valmista voitaikinaa
2 dl turkkilaista jogurttia
2-4 kotimaista omenaa kuorittuna ja pieninä kuutioina
1 dl sokeria
2 muna
2 tl vaniljasokeria
1 tl kanelia pinnalle
voita vuokien voiteluun

Voitele vuoat voilla. Leikkaa voitaikinalevyt puoliksi. Yksi puolikas riittää yhteen annokseen. Kauli paloja ohuemmiksi ja vuoraa vuoat taikinalla. Sekoita jogurtti, sokeri, muna, vaniljasokeri ja omenakuutiot kulhossa. Täytä vuoat täytteellä ja ripottele kanelia pinnalle. Paista 200-asteisessa uunissa 15-20 minuuttia.

Voitaikina ei ole makea, mikä vaikutti lopputulokseen oikeastaan aika hyvin. Minä kun en ole suuri ällömakean ystävä. Muutoin tätä voisi kyllä kokeilla jollain muun tyyppisellä pohjalla. Näin toteutettuna tästä ei siis mitään supersuosikkia tullut, mutta ihan kelpo jälkkäri kuitenkin.

Vaniljainen tarte tatin voitaikinapohjalla

Mielestäni tarte tatin ei ole voitaikinaleivonnainen, mutta moni on eri mieltä. Itse olen sen aina tehnyt murotaikinapohjalla. Nyt päätin sitten kokeilla tätä toistakin tapaa.

Alkuperäinen ohje on Viinilehden viikon viinivinkistä, jossa sille tarjottiin pohjavaihtoehdoiksi sekä muro- että voitaikinapohjat. Itse ohje oli taas hyvin ylimalkainen, tässä nyt tarkalleen minun tapani toteuttaa se. Pudotin muuten pois aprikoosihillon, koska en halunnut pilata kotomaista omppua etelän hetelmillä.

Tavoistani poiketen käytin kaupan valmista voitaikinaa. Olen aika kehno voitaikinaleipuri, joten ajattelin säästää hermojani. Eihän siinä valmiissakaan ole kuin yksi lisäaine.

voitaikinaa
55 g voita
55 g sokeria
6-8 kotimaista omenaa kuorittuina ja lohkottuina
1 vaniljatanko
2 rkl calvadosta
2 tl kanelia
munaa voiteluun

Sulata voi uunin kestävällä pannulla (esim. valurautapannu, jossa rautakahva). Kaada joukkoon sokeri ja lisää halkaistu vaniljatanko ja calvados. Paista, kunnes karamellisoitumista alkaa tapahtua. Ota vaniljatangon puolikkaat pois tässä vaiheessa. Lado omenat tiiviisti pannulle ja paista vielä pari minuuttia. Kauli taikina pannun kokoiseksi ympyräksi ja laita pannulle omenoiden päälle. Painele taikinaa ja töki siihen reikiä haarukalla. Voitele pohja munalla ja paista piirakkaa n. 15-20 minuuttia 220-asteisessa uunissa.

Anna piirakan jäähtyä hetkinen uunista ottamisen jälkeen ja keikauta se sitten ympäri esim. leikkuulaudalle.

Aika lättänähän tästä tuli, mutta maku oli mitä mainioin. Maistoin sekä vaniljakastikkeen kanssa että ilman ja molemmilla tavoilla toimi. Vaniljajäätelö myös olisi hyvä kaveri tälle.

Koska tämä oli viinivinkin resepti, kuuluu tähän viinisuositus. Tällä kertaa viiniksi oli valikoitunut Etelä-Afrikkalainen jalohomeinen Premium Noble Late Harvest-jälkiruokaviini. Pullo tuli kauppamatkalla mukaan, mutta vielä en sitä korkannut. Kuulemma on hyvää. Aiemman kokemuksen perusteella luottaisin asiantuntijan arvioon.